Täällä sitä kärvistellään ja kaikki sormet ristissä ja peukut pystyssä odotellaan ja toivotaan valkeaa Joulua. Vaikka ei sitä taida tulla jos sääennusteisiin uskoo! Musta Joulu tervetuloa! Mutta saahan sitä kumminkin laulaa Valkeasta Joulusta jos ei muuta! Ja syödä kinkkua ja laatikoita ja muuta ihanuuksia niin että napa natisee!! Ja nauttia lasten riemusta ja nahistelusta yms.... Kyllä Joulu on ihanaa aikaa.
Ensin monta kuukautta valmistelee Joulua ja sitten se on pienessä hujauksessa ohi. Kaikkien luokse pitäisi joutaa ja siinä välissä pitäisi muka rauhoittua!!! Vaikkakin tänä Jouluna paikkoja onkin vähemmän kun päätimme jotta mummit ja papat saavat tulla meille. Ja tulevatkin, sinnä se rauha sitten meneekin kun sen seitsemää sorttia pitää muistaa laittaa ja kaikki pitäisi vielä saada jääkaappiinkin ennen aattohumua! Mutta onneksi talo on melkein siisti!
Keittiö tulikin sitten kuurattua oikein kunnolla kun "pienoinen" ketsuppikatastrofi räjähti siellä! Saadaan sentään ihan puhdas matto lattialle... Että miettikääs sitä!!!

Lahjat on sujuvasti peitelty kääreisiin ja kortitkin muistin kirjoittaa ja postittaa ja viimeisetkin kävimme sujauttamassa postilaatikoihin. Että olen tyytyväinen.
Mutta kukas tulisi mankeloimaan tun hirvittävän kasan lakanoita joita tuossa mankelin päällä odottaa??? Ei ole energiaa/halua tarttua lakanankulmiin. Yök!

Mein pienempi herra on saanut uuden ajanvietteen. Suljetaan lapsi kellariin. Itseppäs sinne haluaa! Katsokaas kun siellä kellarissa on vuodelta yksjakaks oleva VHS-soitin (siis videot). Aikoihin tuo ei ole kunnolla toiminut, mutta kun isäntä päättää säästää jos vaikka joskus tarvis. No, nyt tarvii kun pikku herra "korjaa" sitä siellä! Kaikki lähti siittä kun mein digiboksi hajosi makkarista. Takuu on onneksi vielä voimissa joten ei sen kohdalla ongelmaa! Mutta kun tämä meidän pikku nikkari olisi halunut sen korjata, eikä tuo oikein halunnut ymmärtää että se on vietävä oikealle korjaajalle!!! Joten annoimme sitten pienen ns. hyvityslahjan (siis isäntä antoi). Kerroin boksia viedessäni myyjälle joka koneen vastaanotti, että meillä olisi kotona ollut halukas korjaaja, niin myyjä siihen. "Kyllä lapsen pitää saada koittaa. Se on hyvä että jo pienestä pitäen haluaa korjata." EN oikein usko että ne olisi maahantuojalla katsoneet oikein hyvällä sitä että pitää takuukorjata kone joka on noin miljoonassa pikku osassa. Eivät olisi uskoneet varmaankaan että kone oli jo ENNEN korjaamista rikki. No, nyt mein makkarissa katsotaan vain tarkkaan valittua kanavaa koska telkkarin kauko on myös rikki (oisko poika sitä mahtanut korjata...) ja peiton alta kun ei montaa kertaa jaksa kanavaa mennä vaihtelee. Kanavathan meillä onneksi näkyy vielä kun ollaan kaapelissa.

Käsityö rintamasta pitää vielä tehdä pikkumaininta...
Nyt on kaksi pipoa saatu aikaan Jaquest Cousteau-mallilla (ohjeen sieppasin... http://pirouette.vuodatus.net/blog/402495 ). Sekä itsellenikin yllätyksenä aloittelin kynsikkäitä vaalean sinisestä 7veikasta, itselleni ei mikään ihanuuksien väri, mutta kun ovat koekappale niin menkööt. Hassua jäin koukkuun. Niitähän onkin kiva tehdä, vaikka sormet onnistuvatkin niin näin, mutta kumminkin...
Ja tein mein rinsessalle pipon ja kaulahuivin, kun niin sellaista sopivaista lankaa löysin!
Hitaasti, mutta epävarmasti vielä!!! Kyllä minä vielä joku päivä opin... Uskokaa pois!!!

Mutta haluan toivottaa kaikille lukijoilleni OIKEIN rauhaisaa Joulua ja ONNELLISTA Uutta Vuotta.
Jos sattuu etten tänne blogistaniaan eksy ennen Joulua.

<3 Minna : )