Siis missä on valaiseva lumi, missä on alkutalven kirpeät pakkasaamut?? MISSÄ??? Kysyn minä!
Ulkona on pimeää ja märkää... Siellä on lisäksi niin lämmintä että kukkasipulit yrittävät aloittaa kasvukautensa jo. Eihän se ole ollenkaan kivaa. Askelten alla ei ritise pakkaslumi, askelten alla litisee kuralammikot. Äiteestä ei yhtään kivaa lapsista se on sitäkin kivempaa... Äiteellä on tylsää!

Tiedän toistan itseäni, näinä harvoina kertoina kun tänne saakka kerkiän. Siis valitan tuosta ikävästä ilmasta tuolla pihalla! Mutta kun se on ikävää ja kamalaa...

Tiedättekös äiteen harrastuksen käsitöitten ohella. No, se on se keilaus. Mihin isäntä äiteen on pari vuotta sitten koukuttanut. No, askel eteenpäin, olen liittynyt oikein keilaseuraan. Eli olen vähän niinkuin "oikea" keilaaja. Eilen heitin ensimmäisen 6 sarjan kilpailuni . Voimat meinasi loppua kyllä kesken ihan väkisin... Pitäisikös ottaa tuollainen kunnonkohotus-kuuri. Mahtaisiko sellaista saada apteekista vai onko se reseptillä??? Heh-heh... Mutta kisasta vielä sen verran että tavoitteeseeni pääsin ja pikkusen yli. lopputulos jääkööt hämärän peittoon...

Sitten se toinen harrastus eli käsityöt. Nyt on kuulkaas niin että intoa puhkuen aloitin tekemään ristipisto-kaitaliinaa mummuille joululahjaksi. Ensimmäisen olen saanut kunnialla puoleen väliin, (liinan molempiin päihin tulee samanlaiset kuvat = kaksi kuvaa per liina) niin nyt on mitta täynnä. Siis EN jaksa. Päätin että liinat valmiiksi teen, se on pakko(oma toive). Sen takia olen jättänyt kaikki muut käsityöt pois. Pakkohan se on ollut, enhän muuten niitä valmiiksi saisi. Mutta nyt on pakko tämän äiteen luovuttaa... Minenjaksa. En en en, Eihän ole pakko eihän. Joululahja ideoita mummuille silti löytyy. Liinat teen sitten joksikin toiseksi jouluksi sopiihan se. Sopiihan???

Lapsillekin on hankala keksiä lahjoja. Kaikkea mahdollista toivovat, mutta kun mikään ei oikein äiteelle nappaa. Ja sitten kaikki papat ja kummit ja kaimat kyselevät että mitäs niille lapsille lahjaksi, niin koita siinä sitten keksiä. Huoneet pursuavat nyt jo leluja ja tavaraa...
Kun ei liikakaan hyvä ole! Taidan ruveta opettelemaan niitä villasukan kantapäitä, niin siinä sitten nauttivat lämpöisistä varpaista! Jotain helppoa sentään Roosalle riittää kaunis havukranssi enkeleineen ja kynttilä. Ehkä vielä kaunis oranssihtava gerberan kukka kaunistamaan.

No, mutta herranjestas isäntä pörhälsi juuri kotiin, mitä se kello oikein on? Neljä. Kahvi, se on vielä keittämättä. Katsokaas päiväkahviseuraa....
Nyt pitää joutaa...
Nähdään.
T. Minna : )