Jopas veti kiireiseksi tämänkin päivän. Olen yrittänyt kasata
tarvittavia vaatteita huomenna alkavalle reissulle. Viime tingan
ostoksia yms. Silti pitää vielä huomenna keritä kauppaan. Maitoa pitää
saada purkki pari jääkaappiin odottamaan lauantai-iltaa. Enhän minä
muuten saa muksuja maate! Minun ja veljen kukat pitää noutaa
kukkakaupasta, haudallakin pitäisi ehtiä käymään.
Tähän päivään, kun olen NIIN
innostunut lääkärissä kävijä, niin enkös itse sitten joutunut sinne
asiakkaaksi. On se kumma kun jos joutuu kerran lääkäriin niin sitten
siellä joutuu ravaamaan oikein moneen otteeseen!!!
Tylsä paikka! Pöh!
Minä nyt joudun sanomaan teille nyt jo hyvät viikonloput, poistun
seurastanne hetkeksi aikaa vain. Palaan astialle sunnuntaina tai sitten
ensi viikolla. Koskaan kun ei oikeastaan mitään voi luvata varmaksi.
Aina voi sattua jotain, jotain mikä estää aiemmin sovitun.
Sairastuminen tai kuolema. Kaikki kuuluu osaksi tätäkin elämää, kukaan
ei elävänä täältä selviä. Onneksi en sentään tiedä koska minun aikani
koittaa. Olisi jotenkin kammottavaa elää jos tietäisi että on 10kk
21päivää elinaikaa (esimerkiksi). Osaisiko sitä siltikään ottaa ns.
kaiken irti loppu ajasta, pelkäisikö sitä kumminkin ettei kerkeä
tekemään kaikkea ja pelätessä aika sitten kuluisi pois tekemättä mitään
mitä pitikään tehdä? Mitä sinä tekisit juuri nyt jos sen pystyisit
päättämään? Onko elämässäsi joku niin suuri unelma ettet uskalla sitä
toteuttaa? Suurin osahan unelmista on uskallusta vailla valmiita
toteutettaviksi. Pitää olla rohkea ja hypätä jo valmiiksi tallatulta
polulta pois. Mitä minä haluan? En ole edes vähään aikaan kerinnyt
unelmoimaan, olen niin kiinni ajatuksessa vauvasta. Niin sehän on
suurin unelma, mielummin elävänä kiitos.
Nyt pitää joutaa jo sänkyyn kutsumaan uni-jussia!!
Kaunista loppuviikkoa kaikille
Terkuin Minna : )
keskiviikko, 25. huhtikuu 2007
Kommentit