Ulkona jotenkin harmahtavaa, ri paista aurinko mutta pilvistä. Vesisadetta oottelen. Ulkona on niin nihkeää että en ihmettelisi vaikka jyristäisi vielä tänään. Pääkoppanikin jyrisee varmaan vielä tänään (lue migreeni).
Tänään on niin tyhmä päivä. Aamusta saakka olen ollut ärtynyt ja väsynyt (=migreenitulossa) lisäksi hirmuinen ikävä Roosaa. Minulla on krooninen vauvanpula ja silloin kun kuume on pahimmillaan on ikävä Roosaakin suurimmillaan. Ikävöin niin sitä kaunista tummatukkaista peikonpoikaa joka kohta täyttäisi 3v. Minulle Roosa on kuitenkin vauva, vastasyntyneenähän olen hänet ainoastaan nähnyt, niin kauniina mutta kuolleena. Haluaisin muistaa millaista on saada vastasyntynyt rinnalle ja kuulla vauvan itkun. Kaipaan niin hassuja asioita. Eikö tämä polttava ikävä koskaan lopu. Onneksi olen huomannut että ikävä välillä laantuu pieneksi pistoksi ja välillä se on kaunis muisto. Aina mielessä kumminkin. Tänään ikävä raastaa ja repii.

Jotta ei tule liikaa vuodatettua, niin kertaan teillekin viikonloppuani. Meillä oli suht kivaa.
Miehellä siis perjantaina vapaata josta enemmän edellisessä kirjoituksessani, mutta lisäystä siihen kumminkin. Kävimme vielä toisessakin Lidlissä, sieltä löysimme kypäräpuhelimet. Testasimme niitä sunnuntaina jolloin olimme miehen kanssa reissussa. Kävimme Treella katsomassa velipoikaa, kiva reissu ei voi muuta sanoa! Puhelimet toimivat todella hyvin. Matkan teko on aivan erilaista kun saapi kaverin kanssa höpistä. Varsinkin kun olen tälläinen suulas!!! Ainoastaan kun vauhtia oli yli 100 niin silloin alkoi puhelin pätkimään, mutta onneksi suosimme enempi sellaisia rauhallisempia teitä ja kyytiä. Vaikka kyllä kieltämättä kovaakin on välillä kiva ajaa.

Nyt pitää mennä, neiti on muka päikkäreillä. Pitäisi nukkua, mutta makkarista kuuluu kaikkea muuta, kolinaa, höpötystä ja kikatusta. Mitä ihmettä siellä mahtaa tapahtua.
Poika viihtyy hyvin pihalla, onneksi. Helpottaa kummasti neidin nukkumaan laittoa kun ei pikkuherra ole vieressä kiukuttelemassa.
Mutta näin...
Terveisin Minna : /