Laiskin ainakin! Juuri ja juuri olen saanut kaikkista pakollisimmat hommat hoidetuksi, niin tähän koneelle istahdin! Mitään ylimääräistä EN jaksa tehdä! Laiska, rasittunut ja tylsistynyt mamma! Onneksi tuo pirpana sentään nukahti, ihan yksinänsä muuten vinttiin. Tähän saakka olen ollut myös itse vintissä ja koittanut saada neitiä pysymään sängyssä, mutta tänään en halunnut! Siis jaksanut! Vaippa piti tietenkin välillä vaihtaa, kun noin kahden päivän ummetus loppui!!! Mutta sinne se lopulta nukahti, kolinoitten jälkeen. Tiedä sitten kuinka paljon sängystä löytyy ylimäärästä tavaraa kun ilalla ollaan seuraavaksi nukkumaan menosa!!! Tarpeeksi ainakin!
Ollaan muksujen kanssa kolmistaan koko päivä ja ehtoo kun iskä on taas työpaikallaan juhlimassa!! Tällä kertaa isukki on omalla autolla! Ei luvannut tulla lainkaan käymään kotona kun juhlat alkavat jo kuudelta. Eipä ehtisi kuin kääntymään ja sitten taas takaisin, tulee sitten myöhäsellä vasta kotiin! Ei edes pahemmin vinkunut kyytiä sinne juhliinsa, ihan suosiolla otti oman auton kulkuvälineeksi. Hyvä niin!!!
Me otetaan illalla anoppi kyytiin ja mennään poikkeemaan mun mummun luona. Siellä tulee niin harvoin käytyä ja mummu aina huhhailee kun ei lainkaan käydä! Otetaan sitten esiliinaksi anoppi ettei mummu mulle niin kätkätä!

Oltiin eilen nuorempaa kummipoikaa ja perhettä moikkaamassa. Kummipojalla oli synttärit (siis jo toukokuussa, mutta...) ja kakkukahveella käytiin. Molempien perheiden kesä on mennyt sinne sun tänne joten yhteistä juhlapäivää ei aiemmin löydetty. Heille on tulossa perheenlisää. Toki olen heidän puolestaan onnellinen, mutta...  Ainakun kuulen joltain tuon onnellisen uutisen niin jostain takaraivosta pelkopeikko löytää vasaransa. Miksi en voi olla vilpittömästi onnellinen toisten puolesta? Siksi että pelkään ja jännitän heidänkin raskauksien puolesta ja siksi koska olen niin julmeettoman kateellinen! Kyllä toisten on niin helppo olla! Ystäväni sanoi että hänen yhdellä kaverillaan oli mennyt raskaus kesken rv16 ja hän sitten pelkäsi oman raskautensa puolesta tuolle rv16 asti. IHAN KUIN SEN JÄLKEEN EI VOISI TAPAHTUA MITÄÄN PAHAA!!! Hän kyllä tietää meidän tarinan ja sanoikin ettei osaa omastapuolesta sitä pelätä, kun on niin harvinaista. Harvinaista joo, joka vuosi Suomessa kuolee (ihan lunttaan jotta tulee faktatietoa) n. 500 vauvaa kohtuun, synnytyksen aikana tai viikon sisällä syntymästä! 500 vauvaa, ajattele vuosittain Suomessa kuolee kolareissa samamäärä ihmisiä! Vai harvinaista! On joo, mutta mistä kukaan voi tietää osuuko se juuri sinun kohdalle!!!
En minäkään sen halunnut meille sattuvan, ja silti sattui! Vaikka mulla onkin geeniperintö joka edes auttoi tapahtunutta, mutta kun takana oli kumminkin jo yksi täysin onnistunut raskaus, MISTÄ SEN TIETÄÄ!!! 
Että ketuttaa!!!

Pitää lopettaa, kihahtaa yli. Haen kahvia, menen sauhuille ja koitan rauhoittua! Menen kenties katsomaan naisten keihäänheittoa, puretaan sitten agressioita näin!!

Kiitos, terkuin Minna : /