Niin kotiuduttiin reissulta eilen illalla. Matka sujui hyvin vaikka
matkan syy olikin liian surullinen. Niin ihanaa olisi matkustaa VAIN
ihanista ja mukavista syistä! Laivalle mentiin puolen suvun kanssa
samaan aikaan. Yhteensä kuusi autollista sukulaisia samassa laivassa.
Ihanaa pitkästä aikaa nähdä sukua. Monia serkkujakin näin todella
pitkästä aikaa! Kiitos heille!!!
Siunaustilaisuus ja muistotilaisuudet olivat todella kauniita. Itkua ei
millään pystynyt pidättelemään.Suru ja ikävä iskivät oikein aallon
lailla kimppuun. Hautajaiset ovat niin konkreettinen paikka todeta että
sitä ihmistä ei enää koskaan tapaa. Taivaassa sitten.
On mukavaa käydä kylässä, mutta kyllä OMA
sänky on maailman paras paikka nukkua, siitä ei pääse mihinkään.
Kissallakin on tainnut olla paha ikävä kun jaloissa pyörinyt koko
päivän. Ihanaa!!!
Niin onnellisesti sairastuttiin jälleen, poju sai (vihdoin) sen
vesirokon. Pari viikkoa olenkin jo odotellut sen puhkeamista ja nyt se
sitten tuli! No, parempi että tuli nyt kun sitten aikuisena. On
kuulemma helpompi sairastaa! Minulla itselläni on tuo vaara. Äiti-muru
kun ei muista että olisimme veljen kanssa sitä sairastaneet. Siis
ainakaan vielä, minun tuurillani olen vielä tänä keväänä vesirokossa!!!
Niin ja pitäähän neidinkin se sairastaa vielä. Miehellä kuulemma on
rokko jo ollut, anoppi muisteli niin.
Nyt pitää mennä laittamaan lapset unimaille, jotta itse kerkiää katsomaan Jaskaa (lue Jack ja 24).
Kauniita unia ja mukavaa viikkoa!!
T. Minna : )
sunnuntai, 29. huhtikuu 2007
Kommentit