Elämä on oikeasti todella hankalaa kun on kipeä! Mikään ei tunnu luonnistuvan kun ei ajatuskulje!
Räkää on pää täynnä, niin eihän tuonne pääkoppaan mahdu mitenkään
mitään järkeviä ajatuksia. Muksutkin tuntuu vain kiukuttelevan. Vaikka
eihän ne mitenkään normaalia enempää meteliä pidä, mutta kun pää
särkee, niin silloin pieninkin ääni kertautuu moninkertaiseksi. Ja
äiteen on pinna kireellä.
Onneksi äidille luotiin pieni hengähdystauko. Neiti nukkuu päikkäreillä
(toivottavasti kauan!!!), iskä lähti hoitamaan yhtä virapelihommaa ja
vei poitsun mummun luokse leikkimään! Ihanaa kun on hiljaista! Tuo
kissa kun vielä rauhoittuisi, kulkee ees taas sisälle ja ulos. Ei taida
itsekään tietää että mitä tekis. Sisällä tuntuu olevan tylsää ja ulkona
liian kylmä, voi noitakin vaikeuksia. Kissan rontti on ruvennut
teroittamaan kynsiään mein keittiön seinän kulmaan. Mikä siinäkin nyt
niin on olevinas kun sitä pitää kynsiä. En olis millään halunut siihen
listaa, mutta nyt se on pakko laittaa kun muuten se on OIKEASTI kamala.
Ellillä on oikein hyvä ja komia kiipeilypuu/raapimispuu tuolla
terassilla, siinä hän yleensä käy kynsimässä. Ihme että sekin seinä
pitää tuhota, ihan kuin tuo sohvanretale ei olisi vielä tarpeeksi
kamala. No, menkööt saunan lattialle nukkumaan, kun on lattialämmitys
niin tykkää maata siellä!
Olin muuten eilen sisustustavarakutsuilla. Mikan mieliksi!!
Ei herra tykkää niistä tilpehööreistä joita sieltä muka kotiin tuon.
Nytkään en ostanut muuta kuin enkelin haudalle. Se oli minusta jotenkin
niin hellyyttävä. Siinä oli sellainen enkelivauva pulleineen jalkoineen
ja käsineen. Mietin vain että miten sen mahdan haudalle jättää, jos
joku tyhmelö senkin sieltä vie! Mutta haudalle sen kumminkin
suunnittelin.
Mulle on iskeny TAAS ihan
hirveä vauvakuume. Tuntuu että ihan rinnasta ottaa kun haluaisin oman
vauvan syliini. Muitten vauvat eivät ole yhtään sama asia, kyllä niitä
voi pallotella ja sylitellä. Mutta se ei poista sitä tunnetta että
haluan ihan oman. HALUAN Enää ei tarvii muutakuin saada mieskin haluamaan vauvaa. Se on kyllä vaikeampi homma! Oisko kellään ehdotuksia??
Pitää mennä kurkkimaan josko se neiti nukahti, tarkistaa samalla että
hengittää, ettei vain ole tukehtunut. Tämä on sitä meikäläisen arkea.
Raskasta mutta aivan ihanaa!!!
Terveisin Minna : )
sunnuntai, 25. helmikuu 2007
Kommentit