Edelleen on harmaata. Missä on kaikki ihana lumi, missä pikkupakkaset, missä???
Käytiin eilen katsomassa vauvaa, kyllä vauvat ovat pieniä! Meidän
neitikin kasvoi kovin isoksi kun oli pikkuisen vierellä! Toisaalta tuo
vauvakuume ei kauheasti pahentunutkaan vierailusta, mutta ei se kyllä
parantunutkaan. Ei taida koskaan parantua. Kait se on kroonista kun
aina on olo että yksi puuttuu kotoa. No, koitetaan jaksaa.
Itsellä on taas se aika
kotiäidin elämässä, kun tulee mietittyä että pitäiskös tehdä muutakin
kun olla kotona. Töihin tai opiskelemaan. Töihin en usko meneväni,
ainakaan ammattiini jos sitä en vaihda. Eli siis opiskelemaan. Mutta
sitten kun pähkäilen ja pähkäilen asiaa tarpeeksi, niin huomaan että
kotonahan minä olen edelleen. Enhän MINÄ
voi lapsiani kokopäiväiseen hoitoon laittaa. Heillehän voi kasvaa
traumoja. Meidän lasten maailman paras paikka on tietysti kotona!
Maailman parhaan kotiäidin luona!
Olenpas omahyväinen! : )
Taidanpa käväistä taas mol:lin sivuilla. Jos vaikka jotain tarttuisi mukaan! HEH-HEH!!!
Piristäähän jo ajatteleminen mieltä! Ja ajatus siitä että minun lasten paikka on kotona!
Että odotan lunta!!!
Kanavatyön pariin
T.Minna : )
tiistai, 28. marraskuu 2006
Kommentit