Mikä ihme tätä konetta vaivaa?? Muutaman kirjoituksen tämä kone on hävittänyt bittiavaruuteen. Toivottavasti joku marssilaisbitti on ne siellä lukenut. Etten ihan turhaan ole konetta tuskaisella 10sormi (siis 3 kirjoittaa 7lepää) tekniikalla naputtanut. Ärsyttävää

Täällä on aito ja oikea kesä. No, samainen kesä taitaa olla melkolailla kaikkialla Suomessa. Mutta siitä huolimatta! Minä en niin oikein hirveästi jaksa tälläistä hellettä. Rapu kun satun olemaan niin ollaan sitten melkein koko kesä keitettynä. PUNAINEN, en ehkä yhtä houkutteleva. Punaisuus tasoittuu sitten syksyllä rusketukseksi, mutta sitä ennen punastellen menee...
Muutenkin olo on ihan tuskainen kun on kuuma! Pidän kesästä, mutta en helteestä!

Meidän Roosa sai muuten lisäkivensä haudalle. Se on kaunis vaikka itse kehunkin. Nyt kukaan ei ihan pienellä vaivalla saa enkeliä viedyksi, viekööt sitten koko kiven!!!
Sain jo kesäkukkasetkin istutetuksi sinne. Vaikka kuinka taas suunnittelin ostavani sinne jotain hienoja ja ihania kukkasia. Niin silti päädyin tuttuihin samettiruusuihin ja hopealehtiin. Ne kun kumminkin on kestäviä kukkasia. Ja silti kauniita. Mietin sitten taas ensi vuonna jos vaikka veisi sinne joitain muita kukkia.

Eilen kun kävin haudalla kastelemassa kukkaset niin iski jokseenkin tukala olo. Kaipuu ja ikävä. Muistot siitä kuinka tuskaista elämä oli n. 3vuotta sitten. Hautausmaalla oli juuri haudattu joku pikkulapsi. ehkä se toi ne kaikki hautausmuistot pintaan. Miten elämä voikaan muuttua niin paljon lyhyessä aikaa. Silloin oli sellainen olo että jos huomiseen jaksaa niin hyvin menee.
Kyllä vieläkin on aikoja jolloin haluaisi mennä Roosan luokse, mutta onneksi harvoin. Ja onhan minulla täällä 2 viikaria joita en voi jättää. Rakkaus kaikki lapsia kohtaan on raastavaa. En voi heitä kaikkia halata samaan aikaan! Voi kunpa voisinkin!

Nyt pitää mennä pesemään naama ja pyyhkimään nenä. Rauhoittumaan ulos kahvikupin kanssa!
Kesäterveisin Minna : )