Taas tätä kotiäidin onnea! Pesukone pyörimään jo ennenkuin kunnolla oon ees heränny, sitä pyykkiä sitten riittää. Lakanapyykki saa luvan odottaa huomiseen. Tänään sattui jotain sellaista mitä ei ole lie koska sattunut. Roope kun touhusi tuolla ulkona pakattuna toppahaalareihin (koska en tiedä mitä muutakaan laittaisin sille päälle, koska ulkona on lunta ja jäätä, sohjoa ja märkää, pakkasta ei kyllä ole mutta mittari näyttää +2,6). Ohemmissa pitäisi laittaa enempi vaatetta alle. Niin sattu sellaista mitä Roopelle ei ole sattunut jos koskaan. Ei ehtinyt ottamaan haalareita alas ennenkuin pissa jo tuli. Haalarit ja kaikki lits´läts märät. Kas vain tuli uusi koneellinen pestävää. Mitäköhän noille haalareille käy jos ne laitan kuivuriin?? Uskaltaako ne laittaa sinne?? Kyllä ne pakko olis vielä tänään saada kuivaksi! Miten sitten ulos pääsee??

Kävimme aamupäivällä kylässä mummilassa. Helpottaa kummasti minun elämää kun lapsia vahtii 3 silmäparia! Ja minäkin saan jutella aikuistenkin kanssa. Onneksi on hyvät välit vanhempiin. Minulla ja miehellänikin. Miehen äiti tulee tänään vahtimaan/leikkimään lasten kanssa, jotta minäKIN pääsen rentoutumaan. Viikottainen annos keilailua! Ja huomenna päästään taas kun miehen isä tulee avokkinsa kanssa meille. On se vaan niin ihanaa kun pääsee pikkusen itekin eroon rakkaista riehujista! Miehelle se on muka niin paljon helpompaa. Hää vaan ilmottaa että sillon ja sillon tarvii mennä millon minnekin! Mun pitää hoitaa aina joku vahtimaan mukuloita, puutuuko miehiltä joku ajatuspiste aivoista, kun ei ne muista huolehtia lapille hoitajaa, kait ne vaan OLETTAA että vaimo on aina HOITAMASSA!!!

Kai minun pitää koittaa jaksaa kiskoa tuo hurjaa meteliä pitävä pölynsyöjä tuolta kaapista (pölyimuri, mahdollisia mieslukijoita varten suomennettu) MIKSI AINA ON LIKAISTA???

Nauttikaa auringosta oi mahdolliset lukijani! :)