Ihanaa herätä siihen kun lapset supisevat hiipiessään sängyn viereen
herättelemään. Tosin neiti omaa kauniin möreän äänen kun hän vienosti
kehottaa heräämään. Poika oli kerhossa askarrellut äidille sinisen
sydänkortin jossa oli valkovuokkoja päällä. Roope oli myös itse
kirjoittanut siihen onnea äiti ja Roope. Tosin siinä luki että itiä , epoor ja onnea.
Mutta silti ihan itku silmässä luin kortteja ja olin halittavana ja
pussailtavana. Ihanaa kun on lapsia, he ovat niin antaumuksellisia, he
antavat odottamatta jotain saatavaa.
Rakkaus on sydäntä pakahduttava tunne, vaikkakin yksi on joukostamme
poissa. Käymme tänään Roosan haudalle istuttamassa orvokit, halusin ne
vasta tänään mennä istuttamaan. On jotain konkreettista KOKO perheen
ohjelmaa.
Me kävimme jo perjantaina katsomassa minun mummua ja eilen kävimme
anopilla. Ei tarvitse kiertää tänään missään, saamme olla ihan vain
omassa porukassa, ihanan rauhallista oleskelua.
Niin kävimme eilen illalla ensimmäistä kertaa mökillä saunassa! Kesä on alkanut. Siellä onnittelimme jo minun äitiä.
Hassua miten erilaisia lapset ovat. Poika on aina ollut jokseenkin
varovainen luonne, mökilläkin hänellä ei ole mitään kiirettä järveen
kun tämä nuorempi juoksisi suoraan autosta päästyään heti sinne. Eikä
usko mitään, yritä siinä kieltää ja komentaa kun toinen juoksee tukka
putkella eteenpäin ilman järjen häivää. Onneksi parkkialueelta on n.
50-60 metriä rantaan niin neidin saa kiinni ennen kastumista.
Eilisiin euroviisuihin pitää sen verran kommentoida että missä ihmeessä
on ihmisten musiikkimaku. Vaikkakin sanotaan että makuasioista ei sovi
kiistellä niin eilinen Ukrainan esitys ei mielestäni ollut edes
musiikkia, kuulijan aliarvioimista ja pahasti! Toiset tekevät työtä sen
eteen että saataisiin kaunis ja hieno kappale esitettäväksi, niin eikös
joku sitten pilaa niidenkin esitykset esittämällä jotain sekavaa soppaa
lavalla. Pyydän anteeksi teiltä kaikilta jotka mahdollisesti piditte
kyseisestä esityksestä. Minä inhosin!
Tänään pitää vielä kerran raastaa hiukset päästä ja kalvaa loputkin
kynnen tyngät kun pitää jännittää jääkiekkoa. Sitten vuoden 2001 Suomen
mahtiLeijonat ovat päässeet finaaliin. Kiitos Mikko Koivu! Kaksi
viimeistä Suomen peliä ovat olleen niin jännittävät että! Hyvä kun
uskaltaa katsoa jännittää niin hirveästi. Olisi aikamoinen
äitienpäivälahja kaikille äideille jos pojat kullan mukanansa toisivat.
Mutta hopeakaan ei ole häpeä!!!
Leijonat ovat pelanneet niin hyvin että mitali on silti mitali. Mutta
toisaaltaan sitä ymmärtää kyllä miten vaikeaa on siihen hopeaan tyytyä
jos kullasta pelataan, hävitty ottelu! Kultaa tia hopeaa meillä
juhlitaan Leijonia tänään Silti!!!
Meidän neiti on muuten tänään näppylöitynyt! Monen ajan odotuksen
jälkeen se tuli, onneksi. Hyvä että sen saapi nyt sitten pois.
Helpottaa sitten tulevaisuutta! Vaikkakin sairastelu ei ole helppoa!!!
Toivotan kaikille äideille rauhallista päivää, muistakaa että enkelinkin äiti on OIKEA äiti!!!
T: Minna : )
sunnuntai, 13. toukokuu 2007
Kommentit