Ulkona on keli kuin keväällä. Pakkaset vaihtui plussaan (tosin kyllä melkein nollassa), aurinko paistaa pilveettömältä taivaalta ja lumi kimaltelee kinoksina. Jos kalenteria en selaisi voisin olettaa että on kevät. Puolitoista kuukautta jouluun. Apua! Kohta taas pitää panikoida lahjoja ja jouluruokia. Ja kun tietäisi että missä sen aaton ees viettää. Me ollaan yleensä oltu mun vanhempien luona, mutta joskus olisi kiva viettää joulu kotona! Ei tarvitsisi raahata sitä kauheaa pakettimäärää edestakasin. Olisi meilläkin sitä tilaa viettää joulua. Noh, menipäs jouluiseksi. Ei vielä onneksi tarvitse painia noiden asioiden kanssa.

Tänään on hyvä päivä. En ole edes itkenyt. Viikonloppu meni jotenkin ikävöidessä Roosaa, omaa enkeliäni. Kait tuo pyhäinpäivä sen teki. En tiedä. Mieskin oli poissa koko viikonlopun, keilaamassa Lahdessa. Joskus on niin rankkaa olla yksin kotona noiden riiviöiden kanssa. Mutta sitten en haluaisi vaihtaa minuuttiakaan pois. Nautin kun saan olla kotona lasten kanssa, vaikka välillä pää räjähtääkin! Onneksi kaikki mummit ja pappat asuvat läheellä ja auttavat tarpeen vaatiessa!

Taidan mennä pojan kanssa ulos pikkuiseksi aikaa leikkimään, ennenkuin neiti herää päikkäreiltä!

Kauniita talvi-ilmoja!!! :)